Jaetusta johtamisesta on puhuttu jo pitkään, mutta se ei ole vielä vakiintunut valtavirraksi. Työvoimapula ja muuttuva työelämä saattavat kuitenkin vauhdittaa organisaatioiden siirtymistä demokraattisempaan suuntaan. Mutta mitä jaettu johtaminen oikeastaan tarkoittaa? Ja vielä radikaalimpi ajatus: mitä jos maailmassa ei olisi lainkaan johtajia?
Jaettu johtaminen – mitä se on?
Jaettu johtaminen voidaan ymmärtää mallina, jossa vastuu ja päätöksenteko hajautetaan organisaation eri tasoille sen sijaan, että ne keskittyisivät yksittäisille johtajille. Tämä perustuu ajatukseen, että organisaatio voi toimia tehokkaammin ja joustavammin, kun päätösvaltaa ei keskitetä vain harvoille, vaan sitä jaetaan laajemmin. Taustalla vaikuttavat teoriat anarkismista, itseorganisoitumisesta ja systeemiajattelusta, jotka korostavat ihmisten kykyä toimia yhdessä ilman jäykkää hierarkiaa.
Jaetun johtamisen hyötyjä ovat muun muassa päätöksenteon laatu, innovaatio ja työntekijöiden sitoutuminen. Kun ihmiset saavat enemmän vaikutusvaltaa omaan työhönsä, heidän motivaationsa ja vastuuntuntonsa kasvavat. Tämä voi myös lisätä työyhteisön hyvinvointia, koska työntekijöiden ääntä kuunnellaan ja he voivat tuntea olevansa aidosti osa organisaation suuntaa määrittävää joukkoa.
Voiko maailma toimia ilman johtajia?
Ajatus yhteiskunnasta tai organisaatiosta ilman johtajia ei ole uusi. Esimerkiksi anarkistiset teoriat ovat pitkään esittäneet, että ihmiset voivat itseorganisoitua ilman muodollisia johtajia. Tämän näkemyksen mukaan ihmiset ovat luonnostaan yhteistyökykyisiä ja kykeneviä tekemään kollektiivisia päätöksiä ilman hierarkkisia rakenteita.
Toisaalta monet korostavat, että organisoituminen ilman minkäänlaista johtajuutta voi johtaa kaaokseen ja tehottomuuteen. Johtajuus tuo rakenteita, selkeyttä ja vastuunkantoa, ja täysin johtajaton malli voisi joissakin tapauksissa tehdä päätöksenteosta hidasta ja hajanaista. Erityisesti kriisitilanteissa ja nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa johtajuus voi olla elintärkeää.
Vaikka johtajat voi poistaa, ei johtajuudesta voida luopua. Kaikkein hierarkiattomimmissakin organisaatioissa on sovittu tarkkaan, miten asioista päätetään, miten konfliktit ratkaistaan ja miten tavoitteet asetetaan.
Tasapainon löytäminen
Vaikka täydellinen johtajattomuus voi tuntua kiehtovalta idealta, käytännössä se ei ehkä ole täysin toimiva ratkaisu. Parempi lähestymistapa voisi olla tasapainon löytäminen hierarkkisen johtamisen ja jaetun johtamisen välillä. Organisaatiot voivat rakentaa kulttuuria, joka tukee osallistavaa johtamista, mutta jossa tunnistetaan myös tilanteet, joissa selkeä johtajuus on tarpeen.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tiimit saavat enemmän autonomiaa ja valtaa tehdä päätöksiä omista työprosesseistaan. Samalla organisaatiossa voi olla rakenteita, jotka takaavat, että päätöksenteko pysyy johdonmukaisena ja strategisena. Oikeanlaisen tasapainon löytäminen voi auttaa organisaatioita pysymään innovatiivisina ja ketterinä, mutta samalla välttämään päätöksenteon hajaantumisen ongelmat.
Osallistava johtaminen
Ajatus maailmasta ilman johtajia voi olla kiehtova, mutta käytännössä se ei ehkä ole täysin realistinen tai edes toivottava tavoite. Sen sijaan organisaatioiden ja yhteiskuntien tulisi pyrkiä hyödyntämään jaetun johtamisen parhaat puolet ja tunnistamaan tilanteet, joissa selkeä johtajuus on tarpeen.
Lopulta kyse ei ole joko-tai-valinnasta, vaan siitä, miten voimme yhdistää osallistavan ja joustavan johtamisen vastuunkantoon. Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja johtamisenkin on kehityttävä sen mukana. Ehkä tulevaisuuden organisaatioissa johtajuus ei ole enää tietyn yksilön tai pienen joukon käsissä, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa.